Olen muuten törmännyt aika monessa blogissa kesäkassipostauksiin. Jotain hyötyä sairaana olosta, ehtii selaamaan muidenkin blogeja, hehe ,)
Olemme menossa sunnuntaina tyttökavereiden kanssa myymään "ylimäärävarastoja" Valtterin kirppikselle ja tietysti kaappeja vähän tässä jo ehdin tyhjentää. Sieltä löytyi yhtä sun toista, uutta ja vanhaa.. Kenkäpareja ajattelin "kierrättää" monta paria ja jotain häätilbehöörejä roudaan myös mukanani, että jos jotain morsmaikkua kiinnostaa tulla katsastamaan niin tervetuloa ,)
Ja sitten sieltä löytyi kori, kesäkori, kesäkassi, mikä lie on viralliselta nimeltään.. Jo vuosia sitten hankittu ja ainakin yhden kesän kovassa käytössä ollut, edelleen mainiossa kunnossa oleva yksilö.
Monen kenkäparini suhteen muoti ehtii vierähtämään kierroksen, kun minä otan jonkun ostokseni käyttöön. Yleensä nimittäin metsästän klassisia (tai ei niin klassisia) malleja alennuksista tai niitä joissa on joku "juju". Näin taisi tapahtua tämän Francesco Biasian korin suhteen. Nyt kun koreja taas näkyy joka puolella tämän voisi ottaa käyttöön.. Ehdin taas huomata sen, että olen niin kenkäihminen, että laukkukokoelma on jäänyt melko vaisuksi ,)
Kori tulee siis käyttöön, koska on sopivan kokoinen ja siinä on ns. pussukkasuoja, ettei kuka tahansa pääse näkemään mitä siellä onkaan sisällä. Ja mikäs sen parempi kaveri sille, kuin Punavuorelaisesta secondhand putiikista ostettu Hermèsin huivi, jonka nappasin lähes kirjaimellisesti erään sitä myyntitililleen tuovan rouvan käsistä. Odotin lähinnä sen hinnoittelua ja osui oikein hyvä diili, jota ei voinut jättää väliin. Rouva jätti monta muutakin huivia ja kuulin olevan puhetta jostain muistakin ihanista vintage-löydöistä, joita hän lupasi kauppaan tuoda, pitää siis katsastaa ko. putiikki useammin ,)
Huivi on priimakunnossa jos miettii sen ikää, n. 40 vuotta. Ainut miinus oli rouvan vahva tupakan haju, joka tietysti oli myös huivissa. Onneksi äitini ja siskoni opettivat aikoinaan hyvän kikan silkin puhdistukseen, joka pätee myös meikkivoidetahroihin ihan missä tahansa kankaassa. Haalea vesi, muutama tippa fairya (kyllä, luit oikein) ja herkän materiaalin pursottelu siinä. Koko setti melko nopeasti huljutellaan siinä, ei liikaa liottelua. Sen jälkeen perusteellinen kylmävesihuuhtelu ja kuivatus pyyhkeen päällä. Ei liiallista puristamista tms. materiaalia vahingoittavaa. Tuloksena ei rypynryppyä, täydellistä. Näin puhdistan muuten kaikki silkkipuserot ja -huivit.
Tälläinen setti vaatii tietysti luottopopot jalkaan. Rizzon avokkaita on kyllä pakko kehua, sillä ovat olleet jo kolmen kesän luottojalkineet. Omistan ruskeiden lisäksi myös mustat. Ja tietysti tälläisistä kengistä löytyy se miinuskin, nimittäin nahkainen kengänpohja, joka ei välitä kosteasta. Suomen kesässä aika hankala yhtälö, varsinkin jos tulee vettä kaatamalla, jolloin ainoat oikeat kengät ovat kumisaappaat ,) Onneksi on kuitenkin keksitty suoja-aineita, joilla säännöllisesti kenkieni pohjaa suihkutan. Ja tietysti vältän niitä sateita.. ,)
Oikein paljon auringonpaistetta ja mahtavaa tulevaa viikonloppua!
Tiedätkö mitä, näin tänään sut bussista. Tai luulen nähneeni, koska laukku vilahti (: Ja hei muuten tämän kommentoinnin kanssa on joku ongelma. Ei anna kirjautua sisään. Toivoopi Sanna
VastaaPoistaEi vitsi, hassua nähdä blogien ihmisiä livenä, olen nähnyt jo monia.. Mikähän ongelma tässä kommentoinnissa oikein on.. niin ikävää :/
Poista