Sankaripojan syntymäpäivillä

17.8 pari vuotta sitten oli ikimuistoinen päivä. 

Silloin tuli maailmaan pienen pieni sankaripoika Max. Miksi juuri sankaripojaksi häntä kutsun, syy on ihan niinkin yksinkertainen, että nimen nähtyäni, totesimme sen kuulostavan ihan sankaritarinan hahmolta, Max Michael ,)

Eilen juhlimme sankaripojan 2-vuotisjuhlia. 

Ja arvaatteko millaisen kakun ystäväni oli sankarille leiponut.. 

Tämä versio oli mustaherukoilla, ilman marsipaanikuorrutusta, mutta silti taivaallisen hyvää!

Sankaripojan myötä olen muuten innostunut lasten ja yleisesti ihmisten tilannevalokuvaamisesta. Haasteellisinta ehkä tässä kaikessa on se, että tilanne on useimmiten ohi, ennenkuin ehtii kameraa kaivamaan esille.. ,)

Kuvauksen lisäksi innostuin eilen jälleen herättämään sisustushaaveilijani lomasyövereistään, sillä sankaripojan uunituoreessa kodissa lastenhuoneen seinät ja lattiat olisin voinut samantien viedä mukanani.. Seinien maalaamisen sijasta tapetointi voisi olla mukavaa vaihtelua..

Tänne huoneeseen palaan vielä hakemaan inspiraatiota.. ,)